Aiemmassa artikkelissa puhuimme siitä, miten tekoälypohjaiset ratkaisut voivat ensilinjan hoidossa tuoda suurta arvoa sekä potilaille että hoidon antajille. Mutta mitä mieltä hoitohenkilöstö oikeasti on – ovat hyödyt yhtä selkeitä heille? Millaisia odotuksia heillä on? Ja ennen kaikkea – luottavatko he automatisoituihin työkaluihin ensilinjan hoidossa? Selvittääkseen asiaa Visiba Care jututti kliinisessä harjoittelussa olevia lääkäreitä.
Hoitohenkilöstön työtilanne on kiireinen. Resursseja ei ole riittävästi, ja monet kokevat, ettei heillä ole likimainkaan tarpeeksi aikaa hoitaa työtehtäviään tyydyttävästi. Samalla he käyttävät paljon aikaa hallinnollisiin tehtäviin ja toistuviin suorituksiin, jotka eivät kuulu heidän ydintehtäviinsä. Tämä koskee erityisesti terveyskeskuksissa työskenteleviä, jotka usein ovat potilaiden ensimmäinen kontakti terveydenhuollossa.
Yleislääkäri Sherif Sabry on sitä mieltä, että he perusterveydenhuollossa käyttävät ison osan ajastaan potilaiden ohjaamiseen eteenpäin sen sijaan että hoitaisivat heitä. Noin 30 prosenttia terveyskeskuskäynneistä koskee maksaläiskiä, joita epäillään pahanlaatuiseksi melanoomaksi – eli ne ovat tapauksia, joita ei hoideta terveyskeskuksessa. Näissä tapauksissa perusterveydenhuolto toimii vain linkkinä potilaan ja erikoissairaanhoidon välillä, ja tehtävänä on välittää eteenpäin kuvia ja muuta tärkeää tietoa.
Jotta tarpeen mukaista hoitoa voitaisiin antaa tehokkaasti, potilaat pitäisi ohjata suoraan oikealle hoitotasolle ja oikeaan hoitokategoriaan, mieluiten ilman tarpeettomia kiertoteitä. Mutta se voi olla haaste, sillä potilaat haluavat usein tehdä omia päätöksiä, jotka perustuvat omiin oletuksiin siitä, millainen hoidon antaja auttaa heitä parhaiten.
Yleislääkäri Olivia Landén antaa esimerkin:
Monet potilaat vaativat tavata lääkärin myös niissä tapauksissa, joissa tiedämme, että he saisivat paljon parempaa apua, jos he puhuisivat fysioterapeutin tai pätevän sairaanhoitajan kanssa.
Samalla potilaat ovat innokkaita osallistumaan ja tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä, vaikka lopputulos voi lääketieteellisestä näkökulmasta olla väärä. Meidän pitäisi arvostaa ja vaalia tätä alikäytettyä voimaa, sillä oikealla tavalla ja oikeanlaisilla työvälineillä hyödynnettynä sen avulla voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia.
Mitä automatisoidulta ratkaisulta odotetaan?
Millaisia odotuksia hoitohenkilöstöllä on, kun on kyse automatisoiduista ratkaisuista ensilinjan hoidossa? Mitä he haluavat niiden tekevän?
Haastatellut lääkärit olivat yksimielisiä. He haluavat valmiiksi kehitetyn automatisoidun triage-ratkaisun, joka tehokkaasti ja luotettavasti ohjaa potilaat oikeantyyppiseen hoitoon, arvioi kunkin tilanteen vakavuuden ja antaa yksilöllistä neuvontaa.
Olivia Landén selittää:
Se, mitä todella haluaisin, on triage-ratkaisu, joka osaisi sekä luokitella tapaukset että kertoa vakavuusasteen, kuten ”tämä on kiireellinen”, ”tämä on vakava” tai ”tämä voi odottaa muutaman päivän”. Ratkaisu osaisi antaa neuvoja matkan varrella ja huomauttaisi, kun jokin vaatisi nopeita tai voimakkaita toimia.
Mats Halldin, yleislääkäri ja lääketieteellinen johtaja, lisää:
Automatisoidut järjestelmät voivat vähentää tietokatkosten riskiä, eikä niihin vaikuta hoitohenkilöstön osaaminen tai senhetkinen vireystaso. Lisäksi uskoisin, että potilaan näkökulmasta on mukava pystyä antamaan tietoa oireista ja sairaushistoriasta ilman ajallista painetta.
Sherif Sabry nostaa esiin vielä yhden mahdollisen hyödyn. Esittämällä tiettyjä kysymyksiä automatisoitu työkalu voi muistuttaa potilaita tiettyjen elämäntapavalintojen, kuten tupakoinnin tai alkoholinkäytön, terveysvaikutuksista ja saada heidät pohtimaan niitä.
Kun joltain kysyy alkoholinkäytöstä, hän saa muistutuksen juomisensa määrästä ja siitä, että se liittyy tiettyihin oireisiin, mikä itsessään voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi. Se toimii hiljaisena neuvona!
Mikä tekoälypohjaisissa ratkaisuissa on tärkeää hoitohenkilöstölle?
Tekoäly on käsite, joka herättää monissa tunteita – eikä vähiten huolestuneisuutta. Tämä perustuu usein pelkoon hallinnan ja avoimuuden menettämisestä, mikä on käynyt toteen musta laatikko (engl. black box) -mallissa, mutta ei kaikissa ratkaisuissa. Huolestuneisuutta ja epäilyjä aiheuttaa erityisesti puutteellinen tietoa siitä, mitä tekoäly todella on.
Oletko perillä sairaanhoidossa käytettävästä mustasta laatikosta ja muista tekoälymalleista? Niistä voit lukea lisää täältä.
Lääkärimme määrittelivät viisi asiaa, jotka lisäisivät heidän luottamustaan tekoälyratkaisuun.
1. Hyvä läpinäkyvyys
Aivan kuten työssään muutenkin, automatisoidun ratkaisun avulla hoitohenkilöstö haluaa pystyä tarkistamaan prosesseja ja saamaan tietoa tietystä asiasta. He haluavat nähdä, miten ja miksi ratkaisu on päätynyt tiettyihin tuloksiin. Lisäksi he haluavat mahdollisuuden antaa palautetta siitä, miten tarkka ehdotettu diagnoosi tai ohje on.
2. Helpottaa hoitohenkilöstön työtä
Tekniikan on täydennettävä ja helpotettava hoitohenkilöstön työtä, mutta ei korvattava heitä. Sellainen työkalu on arvokas, joka tehokkaasti tekee potilaille oikean kiireellisyysluokittelun ja antaa neuvoja tai ehdotuksia. Kukaan ei kuitenkaan halua työkalua, joka tekee diagnoosit omin päin ja toimii täysin ilman ihmisen vaikutusta.
3. Olennaisia kysymyksiä
Hoitohenkilöstölle on tärkeää, että potilaat luottavat automatisoituun ratkaisuun. Sen on oltava helppokäyttöinen, käytettävä helposti ymmärrettävää kieltä ja ennen kaikkea esitettävä asiaan liittyviä kysymyksiä.
Olivia Landén toteaa näin:
Jos kirjoitan, että minulla on kurkku kipeä, ja järjestelmä kysyy seuraavaksi, onko minulla virtsaamisvaikeuksia, pitäisin kysymystä täysin epäolennaisena. Jos lääkäri tekisi näin, häneen ei luotettaisi, koska hän ei tuntuisi tietävän, mitä hän tekee.
4. Huomio ei ole pelkästään tehokkuudessa
Automatisoidun ratkaisun myötä tulevat liian korkeat tehokkuusodotukset voivat saada hoitohenkilöstön tuntemaan olonsa stressaantuneeksi. Samalla hoitohenkilöstön ja potilaan välinen arvokas kontakti saattaa jäädä pois. Tällaiset seikat on huomioitava ratkaisua kehitettäessä. Mats Halldin selventää:
Kyse ei ole etäisyyden luomisesta, suuremman potilasmäärän hoitamisesta tai tehokkuuden lisäämisestä. Kyse on potilaiden vaatimusten ja odotusten käsittelystä hyvällä tavalla.
5. Hyvä etiikka ja selkeä visio
Korkeammalla tasolla on tärkeää esittää kysymyksiä ratkaisun tarkoituksesta. Miten työkalua kehitetään? Miksi sitä pitäisi käyttää? Millaista arvoa se luo? Onko huomio potilaassa? Tällaisia kysymyksiä on käytävä läpi ja niihin on saatava avoimia, rehellisiä ja tietoon perustuvia vastauksia sekä kehittäjiltä että toimittajilta.
Mitä siis vaaditaan, jotta automatisoituun ratkaisuun luotetaan?
Luottaisiko hoitohenkilöstö silloin automatisoituun ratkaisuun ensilinjan hoidossa? Saimme seuraavan vastauksen: Kyllä, jos edellä luetellut perusteet otetaan huomioon. On erittäin tärkeää ymmärtää työkalun toiminta, että tietoa ja tapahtumia voidaan jäljittää ja että voidaan luottaa siihen, että tulokset perustuvat lääketieteelliseen tietoon, ei sattumanvaraisiin malleihin.
Lisäksi hoitohenkilöstölle on hyvin tärkeää, että myös potilaat luottavat ratkaisuun. He tarvitsevat sujuvan ja saumattoman kokemuksen sekä oikeanlaista apua oikeaan aikaan.
Nykypäivänä teknologian kehitys on edennyt pitkälle. Ne, mitä voidaan pitää kehittyneinä tekoälyratkaisuina terveydenhuollossa, ovat vakiintuneita käytäntöjä tai jopa normeja monilla muilla aloilla. Vaikka tekniikka on olemassa ja meillä on päteviä kehittäjiä ja suunnittelijoita, jotka osaavat luoda tämäntyyppisen ratkaisun, on ennen kaikkea tärkeää saada tietoa siitä, mitä käyttäjät haluavat. On otettava mukaan ne, jotka oikeasti käyttävät ratkaisua, ja ymmärrettävä heidän tarpeensa, pelkonsa ja odotuksensa.
Muista myös tuleva blogitekstimme, jossa kerromme niiltä potilailta saadusta palautteesta, jotka ovat testanneet automatisoitua ratkaisuamme digitaalisissa ja fyysisissä terveyskeskuksissa.